Ulos ajattelun ansasta
- Anne Räisänen
- 28.4.2024
- 2 min käytetty lukemiseen
Ajatus, että nykyinen länsimainen markkinatalousjärjestelmä olisi yhteiskunnallisen evoluution automaattinen päämäärä, joutaa romukoppaan.
Teoksessa Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia tutkijat David Graeber ja David Wengrow kritisoivat kouluissamme yleisesti opetettuja teorioita ihmisyhteisöjen työn- ja resurssienjaon kehityksen suurista linjoista.
Uusin tukimus kyseenalaistaa näkemyksen, että yhteisöt olisivat alkaneet jotenkin kohtalonomaisen yksisuuntaisesti kehittyä "primitiivisistä" toimeentulomuodoista kohti moderneja monimutkaisia yhteiskuntia.
Näkemys muinaisten yhteisöjen kehittymisestä tasa-arvoisista metsästäjä-keräilijöiden ryhmistä, jotka vähitellen siirtyivät maanviljelyn, yksityisomistuksen synnyn, teknisten innovaatioiden ja kaupungistumisen kautta kohti monimutkaisia, hierarkkisia, sisäsyntyisesti eriarvoistavia moderneja yhteiskuntajärjestelmiä (joissa valta ja omaisuus keskittyvät vain harvoille), ei täsmää todellisuuden kanssa.
Antropologi Graeber ja arkeologi Wengrow osoittavat massiivisen työn vaatineessa teoksessaan, että yhteisöillä on uusimpien tutkimusten valossa ollut alun alkaenkin käytössään lukemattomia tapoja järjestää yhteiskuntansa toiminta.

Alkukantaisina pidetyt alkuperäiset yhteisöt pystyivät tahoillaan muokkaamaan yhteiskunnallista toimintaansa tietoisesti. Ajatuksen
tietoisesta poliittisesta toiminnasta muinaisissa ei-eurooppalaisissa yhteisöissä länsimainen historiankirjoitus on onnistunut sivuuttamaan. Kuitenkin esimerkiksi jo vuodelta 1541 peräisin olevissa lähteissä kuvaillaan mm. Tlaxcalan demokraattisesti toiminutta alkuperäisyhteisöä uudella mantereella.
Eurooppalaiset eivät tahdo myöntää, että vapauden ja tasa-arvon tai jopa demokratian ideat olisivat voineet syntyä muualla, jopa paljon ennen valistusta ja Ranskan vallankumousta. Toisaalta Graeber ja Wengrow eivät väitä, että "primitiivisinä" pidetyt yhteisöt olisivat olleet mitenkään täydellisiä: niiden kirjo on ollut hämmästyttävän laaja.
On myös kiehtovaa lukea, kuinka erityisesti Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen edustajat 1600-luvun lopulta lähtien suomivat eurooppalaista (ranskalaista) yhteiskunnallista järjestelmää. Eurooppalaisten historioitsijoiden ylenkatseellinen asenne on vain estänyt näkemästä kritiikin älyllistä pätevyyttä.
Graeberin ja Wengrow'n parasta antia tarjoavat koulun historiantunneilla vaietut monimuotoiset ihmisyhteisöjen todellisuudet. Kirja voi mullistaa koko ajattelun: jos kerran alun alkaenkin yhteiskunnat olivat kykeneviä poliittiseen tietoisuuteen ja siten kykeneviä luomaan uusia ja erilaisia yhteiskunnallisia järjestyksiä, eikö se edelleenkin mahdollista? Ja kun lineaarinen kehitysmalli "primitiivisestä" "sivilisaatioon" ei olekaan enää voimassa, emme olekaan itse luomassamme ajattelun ansassa.
David Graeber & David Wengrow: Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2022.
Kuva Pixabay, nimetön tekijä
Comments