Suuren suomalaisen säveltäjän vaimo Aino Sibelius ei ollut muusa, vaan aktiivisesti mukana puolisonsa Jean Sibeliuksen luomistyössä. Tämä käy ilmi Riitta Konttisen sujuvasti kirjoittamasta elämäkertakirjasta Aino Sibelius.
Konttinen maalaa elävän kuvan monin tavoin lahjakkaasta Järnefeltin perheestä. Venäläissyntyinen äiti Elisabet kannusti lapsiaan toteuttamaan itseään. Perheen tiivis, kunnioittava yhteys nousee hienosti esiin, samoin sisarusten erilaiset taiteelliset toimet mm. musiikin, kuvataiteen ja kirjallisuuden parissa.
Aino Järnefelt oli jo lupaava pianisti tavatessaan tulevan puolisonsa Jeanin 1800-luvun lopulla. Hän opiskeli myös veistoa ja suunnitteli huonekaluja.
Ainon huomattava musikaalinen lahjakkuus oli se tekijä, mikä loi pysyvän yhteyden säveltäjään sekä mahdollisti avioliiton jatkumisen Jeanin ajoittaisesta alkoholinkäytöstä ja alkuvaiheen rahahuolista huolimatta. Jean Sibeliuksen kirjeistä tunnistaa läpi vuosien syvän kunnioituksen Ainoa, tämän taiteellisia kykyjä ja tukea kohtaan.
Sibeliukset asuivat Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä, jonka taiteeseen ja yksityiselämään liittyvistä tapahtumista on kiehtovaa lukea. Aino Sibeliuksen perehtyneisyys kotinsa Ainolan puutarhanhoitoon kuvataan tarkasti, ja sen merkitystä perheen alkuaikojen ruokahuollolle ei voine yliarvioida. Puutarha oli Ainon tärkeä valtakunta läpi koko elämän.
Elämäkerta on sukellus Suomen historiaan yli sadan vuoden taa: yhteiskuntaluokkiin, naisten asemaan, venäläistämispyrkimyksiin, aatteisiin, suomen ja ruotsin kielen asemaan ja sisällisotaan muiden muassa.
Kansakunta taiteili veitsen terällä, kuitenkin uskoen parempaan tulevaisuuteen. Jean Sibeliuksen musiikilla oli tärkeä merkitys itsenäistyvälle kansalle. Musiikin sydämessä vaikutti myös Aino Sibelius.
Riitta Konttinen: Aino Sibelius. Siltala, 2019.
Comments